Mamma rantalomalla Espanjassa

San-Sebastian - Larautz - Deba - Markina-Xemain


Nyt loytyi internet, ei alberguesta vaan jostain paikallisten sudanilaisten officesta. Katselin tossa kadulla kun ikkunassa oli afrikkapaitoja ja siina luki internet, ja yksi iso musta mies sanoi etta sisaan vaan!Olen siis paikassa nimeltaan Markina-Xemain.
Tassa updeittia sitten viime postauksen:
San Sebastianista matkalla Zarautsiin vallitsi aamusta iltaan kaatosade, joten ihan sam onko goreteksia alla vai ei. Ilmag oreteksi vesi ei ehka lotisisi yhta hauskasti kengissa. Vesi, paikalliset elukat ja ojanpohjalieju muodostaa tallakin reitilla Kasun hyvin tunteman kiinteahkon mosson.Olin Alberguessa just kun se laittoi sita kiinnii aamun jaljita mutta yht hospitaleiro sanni munun kuitenkin tulla sisalle. ja syoda pikku evaat kaytavassa yhden poydan aaressa.
No mitapa tekee mamma rantalomalla Espanjassa? Kavelee? Vaarin. Menee rantaan katsomaan surffaripoikia. Siella oli sen verran kova tuuli ettei uiminen olllut sallittua. Harmaa meri, melkein tyhja ranta, upeaa.

Zarauts-Deba 22km

Soin viela aamupalaa Zarautsin ihanalla tyhjalla rannalla jossa joku jo availi uimakoppitelttoja paremman paivan toivossa.
Polku (siis tie, ei se kartassa ollut ojanpohja) kulki rannan vieta seuraavaan kylaan, josta palasin trakaisin keltaisten nuolien viitoittamalle polulle ja ylospain vuorille. Tiet siis ylhaalla, kylat ja kaupungit rannassa. Talla reitilla ei ole kahviloita ja kuppiloita samaan tahtiin kuin De Francesilla.Pilvinen paiva, 20astetta, kevyt kulkea. penikat paremmat, tai sitten niita ei viitsi edes ajatella.
Debassa A on puolessavalissl vuorta, ja sinne loytaa kylla, mutta rekisterointi piti menna tekemaan kaupunkiin turist officeen.Onnekis debalaiset ovat rakentaneet kakis hissia joilla on mukava menna kaupunkia ylos ja alas.Pikku ranta, soin jatskit ja menin hissilla takaisin hauskaan homekouluun jossa A oli.

Deba-Markina-Xemein
25 km, jossa nousua n. 600 m. metsaista polkua, peltoja, maaseutua, vuoria, aurinkoa.Tulin se seitsemassa tunnissa, istuskelin matkalla, mutta roikuin taas suljetun A:n ovella. Ongelma jatkamisessa on ettei talla reitilla ole valeilla majapaikkoja kuten de Francesilla. (tai se mikaan ongelma ole, jos haluaa kulkea 40 kilsaa tassa maastossa.) Vahan tuntu tanaan raskaalta, kuudes kukupaiva, mutta kyllahan tahan tottuu. Ei kuitenkaan mikaan supervasy. mutta enemmankin ruoanpuute. Pitaa vahan suunnitella paremmin.
Viimeisen reilun kilsan kohdalla sitten venytettiin penikat, koska siina laskeuduttiin suunnilleen koko paivan nousut.Itse asiassa olen tullut tanne kavelemaan santiagoon, en  muuta. Joten sitten tehdaan niin.
Mukava Auberge, puhdas, ystavallinen jne.

kun laksin etsimaan ruokaa kaikki paikat olivat viela kiinni. mutta nyt sita ehka saa! Esim. kolme pizzaa ja suklaakakku!